Perustaminen:
Seuran perustaminen tapahtui Rintamäen talossa (Ylä-Sormunen) 27. toukokuuta 1953 kello 19. Perustamiskokoukseen oli saapuvilla 13 asiasta kiinnostunutta. Perustamiskokouksessa toimivat puheenjohtajana opettaja Erkki Laurio ja sihteerinä Mikko Yrjölä. Ensimmäisen johtokunnan muodostivat maanviljelijät Onni Rintamäki (puheenjohtaja), Matti Saksa (varapuheenjohtaja), Vilho Raittila, tilallisen poika Aarne Kärkkäinen ja poliisikonstaapeli Mikko Yrjölä (sihteeri/rahastonhoitaja). Metsästysmaiden vuokraaminen annettiin sihteerin huoleksi. Yhdistysrekisteriin seura hyväksyttiin Helsingissä 11. joulukuuta 1953.
Perustamiskokouksessa päätetyt seuran säännöt palvelivat aina elokuulle 2017 asti.
Oman paikan suunnittelu ja rakentaminen:
Aluksi seuran kokoukset pidettiin koululla tai jossain kylän talossa. Ensimmäiset peijaiset järjestettiin Kovasella. Seitsemänkymmenluvun loppupuolella alettiin suunnitella omaa paikkaa metsästysseuralle. Seura osti Salosen riihen (silloin hinta 2 500 markkaa) lahtivajaksi, joka piti siirtää Olli ja Maiju Mäkiseltä vuokratulle paikalle, sitten selvisi, että Salosen omistajat voisivat myydä koko tilan. Pidettiin kokous ja päätettiin tilan ostosta. Asiaa hoitivat silloin Matti Niemi ja Väinö Äijälä. Seura osti Salosen tilan 30 000 markalla 19. elokuuta 1980. Riihtäkään ei tarvinnut siirtää ja vuokrasopimus purettiin Mäkisten kanssa.
Ensin kokoonnuttiin vanhassa päärakennuksessa ja riihi kunnostettiin lahtivajaksi. Pian alettiin suunnitella väljempiä tiloja. Seura osti Nokialta Penttilän tilan vanhasta päärakennuksesta puolet vuonna 1984. Perustukset tehtiin jo samana vuonna. Seuraavana vuonna käytiin purkamassa rakennus Nokialla ja hirret tuotiin Martti Kivimäen kuorma-autolla Saloselle. Rakennus pystytettiin samana kesänä 1985. Kaikki tehtiin talkootyönä seuran jäsenten toimesta. Armas Äijälä piti kirjaa talkootyötunneista ja niitä kertyi 1138 tuntia.
Rakennushanketta varten seura otti lainaa pankista. Varoja kerättiin eri tavoin. Seuran jäsenet maksoivat 1 000 markkaa jokainen majarahastoon. Järjestettiin myös tukkitalkoot. Metsänomistajat lahjoittivat tukkeja ja seura myi ne. Tuloja sillä saatiin 4 651 markkaa. Kylätoimikunta lahjoitti 4 000 markkaa. Lisäksi tuli paljon muita pienempiä lahjoituksia. Tupaantuliaiset pidettiin 11.1.1986.
Jäsenistä:
Ensimmäisenä vuonna jäseniä seuralla oli 16 henkilöä. Liittymismaksu seuraan oli tuolloin 200 markkaa ja jäsenmaksu 30 markkaa. Jäsenmäärä lisääntyi vuosittain, ja tällä hetkellä jäseniä on 56 henkeä. Jäsenten ikähaarukka on 16 vuodesta 90 ikävuoteen. Jäsenmäärä on viime vuodet pyörinyt puolensadan molemmilla puolilla. Liittymismaksu seuraan on tällä hetkellä 500 euroa ja jäsenmaksu 50 euroa.
Metsästys:
Metsästysmaita alettiin vuokrata heti seuran perustamisen jälkeen. Ensimmäisiä vuokraajia olivat Itä-Aureen kylän maanomistajat, jatkossa saatiin myös Metsähallitukselta ja Metsäyhtiöltä maita vuokralle.
Ensimmäinen hirvilupa saatiin vuonna 1955. Lupa oli vain yhden hirven kaatoon ja se hirvi myös saatiin kaadettua. Luvat pysyivät pieninä aina 1970-luvun loppupuolelle saakka. Vuonna 1976 oli yhden aikuisen ja yhden vasan lupa ja vuonna 1980 oli jo 5 aikuisen ja 5 vasan luvat. Vuonna 2019 lupamäärä oli 10 hirveä ja toteutunut saalis oli 5 aikuista ja 10 vasaa.
Alkuaikoina pienriistan metsästys oli tärkeä metsästyksen kohde. Nykyisin kannat ovat alhaisemmat kuin seuran toiminnan alkuaikoina ja pienriistan metsästys on siltä osin vähentynyt. Syitä pienriistakantojen vähentymiselle on monia, mutta yksi tekijä muunmuassa on lisääntynyt pienpetokanta ja siihen seurassamme on viime vuosina pyritty panostamaan ennaltaehkäisevästi.
Toimihenkilöt:
| Puheenjohtajat: | Sihteerit: | |||
| Onni Rintamäki 1953-1954 | Mikko Yrjölä 1953-1956 | |||
| Matti Saksa 1954-1971 | Olavi Keskinen 1956-1987 | |||
| Matti Niemi 1971-2002 | Matti Äijälä 1987-2014 | |||
| Erkki Kaitaranta 2002-2016 | Matti Järvenmäki 2014-2017 | |||
| Jarno Äijälä 2016 ---> | Antti Äijälä 2017 ---> |
Tulevaisuus ja yhteenveto:
Toiminta jatkuu vakaana. Seuralla on vuokramaita hirvelle noin 6000 hehtaaria ja pienriistalle noin 4000 hehtaaria. Hirvilupia oli 10 kpl ja peuralupia 10 kpl vuonna 2019. Enimmillään lupia on ollut 28 kappaletta.
Seura sai lahjoituksena vuonna 2015 Aureenseurahuone Oy:ltä “Pirulan” tontin, jossa aikanaan oli sijainnut seurojentalo. Tontilla oleva puusto on tarkoitus myydä ja siitä saatavat rahat on tarkoitus käyttää kesällä 2018 alkavassa rakennushankkeessa. Hankkeessa päärakennuksen yhteyteen tehdään uusi rakennus, johon rakennetaan lahtivaja ja vessatilat.
Tässä lyhyt katsaus seuran 65-vuotiseen historiaan. Paljon olisi tarinoita kerrottavana eri tapahtumista, kuten saksalaisten osallistumisesta muutamana vuotena hirvenmetsästykseen, mutta siitä toisella kertaa.
Perustuu Matti Äijälän seuran 60-vuotisjuhlaan kirjoittamaan historiikkiin.
Päivitetty nykyiseen muotoon 31.1.2020
Sihteeri Antti Äijälä